Kesäkuun terveiset

Missiomaailman lähetyskentillä on juuri nyt monilla alueilla erittäin haastava tilanne. Aina ei ole antaa hyviä neuvoja, miten edetä, kun pandemia, sota ja luonnonkatastrofit vyöryvät päälle. Tällaiset vastoinkäymiset eivät ole uusia ”lähetystyön rintamalla”. Lukiessani George Mülle­rin (1805-1898) elämäkertaa, minua alkoi melkein päätä huimaamaan ne haasteet, joita hän joutui kohtaamaan perustaessaan 10 000 lapselle orpokoteja.

Jumala puhui George Müllerille orpokodin perustamisesta laman ja kuolettavan ruton kurittaessa Englantia. Kukaan muu ei uskonut, että ajankohta olisi sopiva tällaiselle hankkeelle. Sen tähden Müller päätti, ettei hän pyydä keneltäkään ihmiseltä mitään vaan puhuu orpokodin tarpeista vain Jumalan kanssa. Kun sitten ensimmäinen koti saatiin valmiiksi ja työ alkoi kasvaa, naapurit alkoivat vastustaa vedoten siihen, että lapset pitävät liian paljon meteliä. Niinpä Müllerin oli aika ostaa oma maa-alue ja aloittaa ra­kennustyöt. Jumala yliluonnollisesti täytti kaikki orpokodin tarpeet, nyky­rahassa se vastaisi yli 100 miljoonaa euroa. Müllerin motto oli: ”Jumala ei saa kunniaa, jos asiat voidaan saavuttaa inhimillisin keinoin. Usko alkaa siitä, mihin ihmisen kyvyt loppuvat!”

George Mülleriä ei pysäyttänyt edes oman tyttären tai vaimon kuolema. Hän matkusti 75-90 vuotiaana yli 300.000 kilometriä julistaen evanke­liumia 40 maassa. Samalla hän tuki suurilla summilla muita lähetystyöntekijöitä, kuten Hudson Taylorin työtä Kiinassa. Müller rohkaisi Tayloria kouluttamaan satoja lähtetystyöntekijöitä Kiinaan ja sen seurauksena maassa alkoi herätys. Hudson Taylorille lähettämässä kirjeessä Müller kirjoittaa: ”Taivaallinen Isämme ei katso tekemämme työn määrään, vaan siihen, missä Hengessä teemme työtä”.

Kirjoitan tätä kirjettä helluntaina. Tämä on päivä, jolloin opetuslapset puettiin rohkeudella. Aloittaessani työt lähetysjärjestömme palveluksessa 20 vuotta sitten olin nuori ja kokematon. En ollut vielä silloin matkustanut lähetysretkille, enkä järjestänyt yhtään evankelioimistapahtumaa Intiassa. Silti uskoin vilpittömästi siihen, että voimme valloittaa maailman Jeesukselle. En unohda koskaan hetkeä, jolloin Pyhä Henki tuli päälleni helatorstaina Pirkkahallissa ja kutsui minut työhönsä. Vastasin Jumalalle heti kyllä, enkä kadu sitä!

Jumala kutsuu meitä nyt uusiin tuuliin, uusiin voittoihin. Paras on vasta edessä – luvattu maa odottaa!

Esirukoilijoille ja tukijoille toivotamme lämmintä ja siunattua kesää!

Kiitos, kun olet mukana edelleen Missiomaailman tärkeässä työssä.

Markus Korhonen